Hildá Länsman
- juoigi/lávlu ja lávllačálli
- Guovdageaidnu
Hilda Länsman lea juoigi/lávlu ja lávllačálli Ohcejogas eret, muhto orru dál Guovdageainnus. Son lea bajásšaddan boazodoalus, duodje- ja luohtebirrasis, nappo rikkes kulturárbi lea vuolggasadji su dálááiggi musihkas ja visuála dáidagis. Hildás lea oahppu Sibelius Academy Global Music prográmma bokte, mii lea viiddidan su horisontta nu ahte sáhttá ovttasbargat artisttaiguin iešguđet duogážis ja áŋgiruššat musihkkalaš árbevieruin viidát.
Hilddá ovdanbuktimat leat čalbmáičuohccit su erenoamáš njuoras, skátnja, spitnjalis ja čielga jienain, mii geasuha gehččiid sihke Sámis ja olgoriikkas. Son čeavládit ovddasta sámi kultuvrra ja bisuha juoigan- ja duodjeárbevieruid.
«Mun gávnnan musihka bottuin, nuohtaid gaskkas gos jaskesvuohta gullo ja miellagovahallan lieđđu.»
Hildá lea njunuš olmmoš máŋgga rámiduvvon Sámi musihkka joavkkus, nugo Solju, VILDÁ, Gájanas ja duo Tuomas Norioin. Solju joavkkuin Hildá lea ovdanbuktán ja čállán Mun čuoiggan (Mä Hiihdän) beakkán Suoma pop artistta Tuisku Bailantai Stadium konsearttaide 2022. Solju skerrui Uvjamuohta (Powder snow) geigejuvvui 2023 jagi Internationála eamiálbmot bádden bálkášupmi Canada Summer Solstice Indigenous Music Awards dáhpáhusain. VILDÁ joavkkuin Hildá ovdanbuvttii Suoma Nátionála Balleahtta Earthborn máilmmepremiera čájálmasas 2022. 2021 VILDÁ joavku vuittii MME taleantabálkášumi dálááiggi eurohpalaš musihkka suorggis, ja duo lea maid johtán Espániás, Frankriikkas, Chiles, Ruoŧas, Dánmárkkus ja Canadas.
Juste dál lea Hildá bargamen debuhtta skearru hábmemiin, man ulbmil lea ođđasit defineret sámi musihka rájáid. Skearru, mii lea ovttasbargu Tuomas Norvioin, suddada oktii dáiddalaš elektruvnnalaš luođi, rap-dajahusaid, poesiija ja dánsunmusihka, man boađus lea jietna mii cieggá. Skearru plánejuvvon almmuheapmi 2024 šaddá Hildái dehálaš olahussan dáiddalaš mátkkistis.
Musihkalaš viggamušaid lassin áigu Hildá perfekšuvneret lávdebiktasiid duoji vuođul ja laktit videodáidaga iežas čájálmasaide. Dát ollislaš lahkoneami ulbmil lea fállat gehččiide čiekŋalut kultuvrrlaš vásáhusa, mii speadjalastá su čanastumi sámi árbevieruide ja modearna dáiddalaš ovdanbuktima.
«Mun gávnnan musihka bottuin, nuohtaid gaskkas gos jaskesvuohta gullo ja miellagovahallan lieđđu.»
«Oainnedettiin čáppa duoji deavdá mu ávuin ja čiekŋalis dovdduiguin. Sáhttá vaikko gullostit civkkas iluin go oainnán erenoamáš buktaga. Čielga ivnnit vuolggahit mu miellagovvádusa ja inspirerejit mu gieđaid hábmet.»
