Govven: Per Heimly
Máret Ánne Sara
- 1983
- Surggiidrasttideaddji dáiddár
- Guovdageaidnu
Máret Ánne Sara lea surggiidrasttideaddji Sámi dáiddár guhte eanaš bargá visuálalaš dáidagiiguin ja čállosiiguin, muhto dávjá doaibmá kuráhtorin ja jođiha kompleaksa, surggiidrasttideaddji, kollektiivvalaš ja guhkesáigásaš dáiddaprošeavttaid, nugo iežas ikonalaš Pile O´Sápmi prošeavtta ja dáiddárfierpmádaga Dáiddadállu. Máret Ánne lea bajásšaddan boazodoallobearrašis ja sámi boazodoalloservvodagas, son lea oahppan journalista, muhto lea 2012 rájes guovdilasttán návccaidis dáidagii. Dáiddárin, čállin ja journalistan lea Máret Ánnes nanu sosiála ja politihkalaš áŋgiruššan bargguinis. Guhká lea son bargan dáiddalaš dutkamisttis čalmmustahttit oaidnemeahttun, ođđamállet ja demokratiserejuvvon duolbmama maid eamiálbmogat vásihit, seammás go lea bargan futuristtalaš čalmmiin ođđasit hábmet dearvvašlaš ja ceavzilis boahtteáigestrategiijaid eamiálbmot geahččanguovllus.
Oahpásmuva Máret Ánne Sarai dán filmmaša bokte.
Govvejeaddji: Per Heimly
Govvejeaddji: Per Heimly
Govvejeaddji: Per Heimly
Máret Ánne lea čájehan dáidagiiddis 2003 rájes. Sus lea nanu listu almmolaš ostiin ja nammademiin dáidda ja girjjálašvuođa bálkkašumiide. Riikkaidgaskasaččat bekkii go oassálasttii Documenta 14:s Pile o’ Sápmi dáiddaprošeavttainis 2017:s, ja maŋŋel čájáhusain Venezia Biennales historjjá vuosttaš Sámi Paviljongas 2022:s. Norgga nationála musea ostii Sara buktagiid sihke Documenta 14:s ja Venezia Biennales. Pile o`Sápmi áibmadas buvtta, dahkkon 400 báhččon bohccooaivvis, lea bajiduvvon dego 5x3 mehtera stuoru sámi leavgan (Máret Ánne ikonalaš vuosttaldandáidda bággonjuovvama vuostá maid stáda lei mearridan su bearraša bohccuide, demokratiserejuvvon kolonialismma ja struktuvrralaš eanansisabahkkemiid vuostá) ja lea odne guovddáš dáidda ođđa Nasjonalmuseetis Oslos. Buktagis lea guovddáš sadji musea boađáhagas, bidjon vuosttaš dáiddan mainna deaivvada našuvnnalaš čoakkáldagas.
Pile o´Sápmi Supreme, 2017
Du-ššan-ahtanu-ššan, Venice Biennale, 2022.
Ale suova sielu sáiget - Don´t let your soul to be torn, Venice Biennale, 2022.
Gutted - Gávogálši, 2022, Máret Ánne Sara dáidda.
«Dáidda lea mearrideaddji vihtanin ja reaidun Sámi ipmárdussii ja servvodahkii, maid oaidnemeahttun koloniála struktuvrrat čiekŋalit dollet, muhto mas ii leat makkárge njuolggogeaidnu almmolaš fápmui iige diđolašvuhtii.»
Máret Ánnes lei garra vuosteháhku dasa ahte stáhta fápmoásahus galggai oamastit dakkár politihkalaš barggu dego "Pile o´Sápmi Supreme", mainna son lei rahčan háhkat almmolaš diđolašvuođa oaidnemeahttun, struktuvrralaš vearredaguide mat ain leat jođus su lagas eatnamiid, olbmuid, elliid, servodagaid, kultuvrra ja vuoigatvuođaid vuostá. Mieđai vuovdit maŋŋel guhkes šiehtadallamiid nationála museain ovddasvástádusa, oamasteami ja eamiálbmotdáidaga ovddasteami birra našuvnnalaš ásahusaid siskkobealde. Dát proseassa lea ovdamearka das mo Máret Ánne atná dáidaga njuolggoreaidun ovddidit sosiála, politihkalaš ja ásahuslaš rievdademiid.
Máret Ánne Sara representing Sápmi at La Biennale di Venezia 2022. Film by: Forest people
Pile o'Sápmi Supreme av Máret Ánne Sara. Film by: Nasjonalmuseet
Máret Ánne barggus dahket dološ sámi máhtut ja vuogit, vuoiŋŋalašvuohta ja ávdnasat vuođu su buktagiid vuolggaheapmái ja duohtandahkamii. Sáhttá leat sáhka vuogis mo áittarda ja dikšu ávdnasiid bohccos, botanihkalaš elemeanttaid dahje biologalaš ávdnasiid, dahje muitaleamis vuoiŋŋalaš muitalusaid maid dat fátmmastit. Máret Ánne árvvusatná ja ohcá čiekŋalis ipmárdusa iežas barggu siskkobealde, ii dušše boazodoalus, muhto maiddái ávdnasiin ja vuoiŋŋalaš dieđus mii lea gávdnamis buot beliin sámi eallimis ja jurddašanvugiin, meannudeamis, ja leahkimis sámi geahččanguovllus.
Bargguidis bokte geahččala son fátmmastit dihto ja kompleaksa sámi filosofalaš máilmmioainnu, mii siskkilda vuoiŋŋalašvuođa, ávdnasiid ja birasmáhtu, čábbodaga ja geavahusa konseapttaid, ja geavatlaš barggu, mat buot gávnnadit objeavtta hábmedettiin ja objeavttas.
Máret Ánne barggut leat kompleaksa dáistalemiid duođaštusat mat leat šaddan ođđa ja demokratiserejuvvon kolonialismma geažil. Dat leat háviid buorideaddjit ja vuoiŋŋalaš heakkaaddit.
